Näin kirjoittajana kysyn tuhannetta kertaa: Miksi h******ssä ihmisillä ei ole innostusta
keskittyä äidinkielen opiskeluun?! Totta kai sen ymmärrän, että jos on joku oppimisvaikeus, kuten esimerkiksi vaikka lukihäiriö, ADHD, tai dysfasia, niin oppiminen voi olla hankalampaa. Oppimisvaikeus on usein perinnöllinen, eikä siinä ole missään nimessä kyse tyhmyydestä tai laiskuudesta. Oppimisvaikeus voi näkyä eri alueilla, kuten esimerkiksi kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuudessa tai tilan, suunnan tai ajan hahmottamisessa.
Mutta takaisin asiaan. Miksi ihmiset eivät jaksa keskittyä äidinkielen opiskeluun näin yleisesti ottaen, koska
a) se on tylsää
b) ei kiinnosta
Jos tunnistat itsesi noista kohdista, et varmaankaan osaa puhua ja kirjoittaa kunnolla. Sillä ilman äidinkieltä me EMME OSAISI puhua ja kirjoittaa! Virheistä minä en ihmisiä sakota, vaikka ne minua päähän ottavatkin. Jokainen meistä tekee virheitä joskus, vaikka osaisi kirjoittaa kuinka hyvin.
Kirjojen lukeminen on sivistävää, ja opettavaa, ja ennen kaikkea se kasvattaa mielikuvitusta. Mielestäni jokaisen pitäisi lukea ainakin yksi ohut, kuvaton kirja kuukaudessa. Kun lukee kuvattomia kirjoja, saa itse kuvitella tapahtumat ja kirjoissa seikkalevien hahmojen ulkonäön. Jokaisen olisi myös hyvä kirjoittaa joka päivä edes kolme pientä riviä. Se voisi olla runo, tarinan alku tai ihan mitä vain. Kunhan kirjoittaisit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti